William Hill on vuoden 2011 palveluntarjoaja

Luvanvaraisten online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Tämän vuoden paras online-kasino!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Hyvä ja rehellinen kasino! Poista rahaa minuutissa!

William Hill on vuoden 2020 palveluntarjoaja

William Hill konserni on valittu vuoden 2020 palveluntarjoajaksi eGaming Review:en vuosittaisessa tapahtumassa Lontoossa. William Hill voitti vuoden 2020 tittelin parhaasta rahapeliyhtiöstä, sarjan pursutessa muita nimekkäitä rahapeliyhtiöitä. William Hill konserni on panostanut vuonna 2020 erityisen vahvasti netticasinoihinsa (William Hill Casino ja EuroGrand Casino, voit lukea arvostelut klikkaamalla linkkejä). Viime vuosina panostuksen kohteena ovat olleet EuroGrand ja William Hill casinoiden mobiiliversiot, joiden suosio on ollut räjähdysmäistä.

William Hill konsernin kasvu on erityisesti näkynyt netticasinoiden suosiossa Euroopassa (erityisesti pohjoismaat) sekä Kanadassa. William Hill konsernin kasinotuotteet ovat saatavissa 26 eri kielellä ja pelaaminen on mahdollista 175 eri maasta.

Osa 8. 2009 – 2020 Pohja tuulivoimarakentamisen ja STY:n kasvulle

Vuonna 2008 alkanut talouskriisi iski päälle täydellä voimalla vuonna 2009 – myös Suomessa. Ilmastonmuutos oli paljon näkyvillä vuosikymmenen vaihteessa. Barack Obaman presidentiksi valinnan seurauksena myös Yhdysvallat myönsi, että ilmastonmuutos on vakava uhka. Arabikevät alkoi vuoden vaihteessa 2020 – 2020. Se oli joukko mielenosoituksia ja kansannousuja, joiden seurauksena myös ilmastopakolaisuus nousi ihmisten tietoisuuteen. Tuulivoima-alalla Suomessa luotiin pohjaa tuulivoimarakentamiselle – niin tukipolitiikassa kuin muullakin lainsäädännön alalla.

Tuulivoiman historia -blogi – Julkaistu: 20.2.2020 – Teksti: Anni Mikkonen & Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Vuonna 2009 tapahtui monta asiaa, jotka mahdollistivat tuulivoimarakentamisen kasvun Suomessa. Alan kannalta tärkein asia oli syöttötariffityöryhmän työ (2008 – 2009), työryhmän loppuraportti ja sen pohjalta annettu hallituksen esitys syöttötariffilainsäädännöksi.

Tulevaisuuden näkyminen kirkastuessa yhdistyksen hallitus päätti vuoden 2009 alussa panostaa yhdistyksen toimintaan aiempaa enemmän, ja käyttää yhdistykselle aiempina vuosina kertyneitä varoja toiminnanjohtajan työpanoksen kasvattamiseksi. Vuoden alusta yhdistykselle palkattiin toiminnanjohtaja kolmeksi päiväksi viikossa aiemman yhden päivän sijaan. Työpanoksen kasvattaminen kannatti, sillä se mahdollisti tehokkaamman työnteon ja alan suuremman näkyvyyden. Tämä, ja hyvät uutiset syöttötariffityöryhmästä, kasvattivat yhdistyksen jäsenmäärää. Päästyään vauhtiin, kasvu oli sillä saralla nopeaa, ja vuonna 2020 ylitettiin jo sadan yritysjäsenen rajapyykki.

Luvanvaraisten online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Tämän vuoden paras online-kasino!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Hyvä ja rehellinen kasino! Poista rahaa minuutissa!

Vaikka tuulivoima-alan tulevaisuus vaikutti vuosikymmenen vaihteessa lupaavalta, oli taivaalla myös pilviä, kertoo Tuulivoimayhdistyksen ensimmäinen kokopäiväinen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Mikkonen on nähnyt työssään pitkälti koko tuulivoima-alan käyntiin polkaisun, ja hän toimii edelleen yhdistyksen toiminnanjohtajana.

”Vaikka syöttötariffityöryhmän raportti ja sen pohjalta tehty hallituksen esitys olivat iso askel alalle, oli uusiutuvan energian rakentamisen polku kaikkea muuta kuin kivetön. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan Fingridin piti kerätä syöttötariffiin tarvittavat varat suoraan sähkönkäyttäjiltä Saksan ja Tanskan mallien mukaan. Hallituksen esityksen valmistelun loppuvaiheessa valtiovarainministeriön lakimiehet totesivat, ettei malli ole Suomen perustuslain mukainen ja syöttötariffin rahoitustapa meni uusiksi” kertoo Mikkonen.

Syöttötariffin sisällyttäminen valtion budjettiin, uuden viranomaisen etsiminen ja kaikkien järjestelmien muuttaminen viivästytti syöttötariffin käyttöön ottoa vuoden 2020 alusta maaliskuulle 2020.

Viivästymisestä ja sittemmin järjestelmän saamista risuista huolimatta, on syöttötariffi eittämättä ollut suomalaisen tuulivoimarakentamisen kunnolla käynnistänyt voima. Risuja jakaessa on hyvä muistaa se, ettei tulevaisuuden sähkön hinnan, tai muiden tuen tasoon vaikuttavien tekijöiden, ennustaminen ole helppoa, tai aina mahdollistakaan. ”Vuosina 2020 ja 2020 kannettiin vielä huolta tariffin tasosta ja siitä, voiko sillä tukitasolla rakentaa hankkeita – ovatko ne kannattavia. Nyt tämä pohdinta lähinnä naurattaa, vaan kuka meistä olisi tiennyt kuinka huikealla vauhdilla teknologia kehittyy”, summaa Mikkonen.

Turhan monta luukkua

Vuosikymmenen vaihteessa oli toiminnanjohtajan kasvaneelle työpanokselle toden totta käyttöä. Syöttötariffin valmistelu ja voimaantulo yhdessä kasvaneen hankemassan myötä sai viranomaiset yksi toisensa jälkeen pohtimaan, mitä tuulivoimarakentaminen tarkoittaisi kunkin omalle hallinnon alalle. Ensimmäisten joukossa, vuonna 2020, heräsi puolustusvoimat pohtimaan, kuinka tuulivoimarakentaminen vaikuttaa tutkien toimintaan ja vaarantaako se helikopteri- ja hävittäjälentäjien turvallisuuden. Energiateollisuus ry:n (ET), puolustusvoimien, Tuulivoimayhdistyksen ja tuulivoima-alan toimijoiden yhteisen tutkatyöryhmän seurauksena VTT:lle kehitettiin työkalu, jolla tutkavaikutuksia saatiin arvioitua. Samalla luotiin menettelytavat vaikutusten selvittämiseksi.

Tutkatyökalu valmistui vuonna 2020, jonka jälkeen puolustusvoimat alkoi taas antaa lausuntoja tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyydestä ja kunnat pystyivät hyväksymään tuulivoimahankkeiden kaavoja ja myöntämään tuulivoimalle rakennuslupia.

Vuonna 2020 heräsi vuorostaan siviili-ilmailu. Finavia julkaisi tuolloin lentoesteiden korkeusrajoituksista kartat, jotka lähemmällä tarkastelulla osoittautuivat tuulivoiman kannalta todella ongelmallisiksi: valtaosassa Suomea ei lentoestepinnan ja maanpinnan väliin olisi saanut mahtumaan silloista modernia tuulivoimalaa. Yhdessä ET:n kanssa tehdyn sinnikkään edunvalvontatyön ja neuvottelujen seurauksena lentoesteiden korkeusrajoituksiin saatiin muutoksia niin, että tuulivoimarakentaminen mahdollistui.

Ilmailun jälkeen oli liikennevirasto, joka heräsi miettimään, voivatko teiden lähelle sijoitetut tuulivoimalat vaarantaa liikenneturvallisuuden, muistelee Mikkonen.

”Tuulivoimarakentamiseen liittyvien viranomaisprosessien haasteita kuvaa myös hyvin se, että vaikka 2020 voimaan astuneen syöttötariffin piiriin hyväksyttiin kaikki 2009 – 2020 rakennetut uudet voimalat, rakennettiin Suomeen vuonna 2020 vain kaksi käytettyä pienehköä tuulivoimalaa. Sektoriviranomaisten heräämistä kuvaa hyvin myös se, että vuonna 2020 Tuulivoimayhdistys antoi lausunnon 18 eri asiasta, kun edeltävänä vuonna lausuntoja oli annettu vain muutama”, Mikkonen kertoo.

Valoa tunnelin päässä oli kuitenkin näkyvissä: ensimmäiset tuulivoimayleiskaavat valmistuivat, hankkeet alkoivat taas saada rakennuslupia. Myös Puolustusvoimat vapauttivat tutkaselvityksistä 47 hanketta, ja vuonna 2020 oli käynnissä yli 30 MW tuulivoimakapasiteetin rakentaminen. Vuonna 2020 osattiin siten jo ennakoida, että vuodesta 2020 tulisi tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi, joka käynnistäisi Suomen tuulivoimarakentamisen toden teolla.

Myös Suomen tuuliolosuhteiden parempi tunteminen auttoi tuulivoimahankkeiden suunnittelussa. ”Tuuliatlaksen julkaisu syksyllä 2009 oli valtava edistysaskel tuulivoimarakentamiselle, sillä se helpotti tuulivoimalle suotuisten alueiden etsintää. Atlas myös osoitti, että myös sisämaasta löytyi tuulivoimalle sopivia sijoituskohteita. Se myös auttoi sitkeän myytin kumoamisessa: Tuuliatlaksesta näki selvästi, että Suomessa tuulee talvella enemmän kuin kesällä”, Mikkonen summaa.

Suomen tuulivoima 2009 – 2020

Suomeen rakennettiin vuosien 2009 – 2020 aikana 64 MW uutta tuulivoimakapasiteettiä. Tuulivoimatuotanto vuonna 2020 oli 481 GWh. Tämä kattoi 0,6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Anni Mikkonen on Tuulivoimayhdistyksen pitkäaikaisin toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajana hän on toiminut nyt (2020) yhteensä 9 vuoden ajan. Mikkosella on filosofian maisterin paperit ympäristötieteistä ja kauppatieteen maisterin paperit ympäristöjohtamisesta. Ennen yhdistykselle töihin tuloa hän on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelmassa.

Vuoden tulokas 2020

Lisää vaihtoehtoja

Terveis

Jäsen

Kiinnostava nähdä kyllä, mihin Armia pystyy seuraavalla kaudella. Potentiaalia on varmaan nykyisen pistetahdin tuplaamiseen asti. Ketään ei varmaan kuitenkaan yllätä, että hänen tahtinsa hiljeni, mitä pidemmälle kevättä on menty. Tuo pelimäärä noin nuorelle, ja isolle kropalle on kyllä hemmetin paljon. Mutta se voi pitkällä tähtäimellä olla vain hyvä asia, Armia tietää nyt mitä vaaditaan, että koko kauden jaksaa vääntää, ja harjoittelee varmaan tarpeeksi kovaa koko kesän.

Harmittavan lähellä käydään kyllä Pulkkisen kohilla tulokkaiden piste-ennätystä. Olisivat voineet siellä SM-liigan hallituksessa tehdä jonkun päätöksen, että kansa haluaa nähdä lisää pelejä, ja säätäneet kauden 65 pelin mittaiseksi. :P

Flip#51

Jäsen

Joo, ikävä kyllä JYP:iä vastaan Pulkkinen tuskin vääntää neljää saati viittä pojoa, ja tähän paikkaan voikin sitten sopivasti luvata syövänsä hatullisen mämmiä, jos noin kuitenkin käy.

Ihan älyttömän kova kausi tosiaan on Pulkkisella menossa. Ennen kaikkea ällikällä on lyönyt se, miten kokonaisvaltainen pelaaja hän on kiekollisena. Kiekottomana ja varsinkin puolustussuuntaan on vielä paljon puutteita, mutta kenellä tuossa iässä ei ja toisaalta niin kauan kun +/- lukema on nähdynkaltainen, niin eipä sitä liikaa voi valittaakaan. Todellisen uhan Pulkkisesta vastustajan puolustukselle tekee se, että mies on arvaamaton. Vielä viime kauden lopussa tai tämän kauden alussa saattoi kuvitella, että kundin ratkaisuyritykset ovat aina hentusmaisia lämäreitä huonoista kulmista, mutta mitä vielä! Homma on kääntynyt päälaelleen ja kauden aikana on saanut useaan otteeseen kirota, että mies hakee vielä sitä viimeistä syöttöä ketjukavereilleen, kun olisi paikka skodata. Hieman itsekkäämmällä pelaamisella tulokasennätys saattaisi olla jo historiaa, mutta kelpaahan tämäkin. ;)

Wäinö#16

Jäsen

Itse kiinnitin huomiota tähän Pulkkisen peliälyyn jo aikoinaan C-junnuissa, kun Pulkkinen takoi tehot 47+43=90 parissa kymmenessä pelissä. Toki siellä oli ketjukavereilla vaikea pysyä perässä, mutta kuitenkin huomasi, kuinka hyvin Teemu luki peliä ja pystyi tekemään koko ajan tehokkaita ratkaisuja. Pulkkinen ei ole mikään kikkaileva taitoniekka, mutta todella hyvällä syöttö- ja laukaisutaidolla on erittäin tehokas pelaaja. Hienoa nähdä, että Pulkkinen on pystynyt käyttämään näitä taitoja näin hyvin jo aikuistenkin tasolla. Granlund on varmasti taitavampi kaveri nimenomaan tuolla kikkailu- ja taito-osastolla, mutta Pulkkinen mielestäni monipuolisempi ja vaarallisempi uhka omilla vahvuuksillaan. Ja hienoahan tässä on se, että näiden kaverusten kemiat toimii loistavasti yhteen kuten ollaan jo vuosia nähty junnumaajoukkueessa.

Tulokkaiden piste-ennätys vaatisi tosiaan 5 pisteen peliä Jypiä vastaan, joten aikamoista ihmettähän se vaatisi. Täytyy toki muistaa, että Selänne oli tuon 58 pistettä tehdessään jo melkein 21-vuotias ja Peltola 24-vuotias. Ja mitä tulee vastaaviin tulokaskausiin, niin kyllä viime vuonna sekä Granlund, että Vatanen pelasivat ainakin lähes yhtä hyvät kaudet, joten siinä mielessä näinä parina kautena ollaan saatu todistaa varsin poikkeuksellisia pelaajia SM-liigassa.

Luvanvaraisten online-kasinoiden luokitus:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Tämän vuoden paras online-kasino!

  • JOYCASINO
    JOYCASINO

    Hyvä ja rehellinen kasino! Poista rahaa minuutissa!

Uudet peliautomaatit ja online-kasinot

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: